Yhteenveto

Mun oli pakko viivästyttää tän yhteenveto postauksen tekoa mahdollisimman pitkälle, mä en vaan haluu tajuta sitä et se on nyt ohi ja oon suomessa. Haluun takasin.

No kaikenkaikkiaa tää oli ihan mahtava kokemus niinku varmaan kaikki tietää jo... ja suosittelen ihan kaikille ketä vähääkään kiinnostaa ulkomaille lähtö ja on siihen mahdollisuus. Mun kielitaito parani huomattavasti, tai no ei välttämättä taito mutta ainaki uskallan puhuu rohkeemmin englantia. Mun mielestä oli hienoo nähä minkälaista arki on jossain muualla kuin suomessa  ja miten ihmiset käyttäytyy erilailla, huomasin ittessäniki ihan uusia puolia ja muutenki uskon että tää kokemus kasvatti mua vähän ihmisenä tai ainakin avas silmiä.

Äiti<3

Mun koulutuksen kannaltahan tästä oli ihan älyttömästi hyötyä koska jatkossa kun haen töitä niin ulkomailla työskentely kokemus tottakai katsotaan hyvällä. Oli hienoa myös nähdä miten erillaista kauneusrutiinit ja itsensä hoitaminen oli Sloveniassa, vaikka ei se kyllä hirveästi eroa. Aina meillä naisilla on ne samat vaivat, asuttas me sitte ihan missä päin maailmaa tahansa.

Sloveniaan ja erityisesti Ljubljanaan mä rakastyin täysin, se oli rakkauta ensi silmäyksellä. En ymmärrä miten rakastuinkaan siihen kaupunkiin niin kovin, mutta olihan se iha pirun kaunis. Jotenki se fiilis on vaan niin ihana kun keskellä kaupunkia virtaa joki ja jostain kuuluu katusoittajan musiikkia ja kaikki ihmiset on ystävällisiä ja ilosia. Vaikka en mitenkään koe olevani niin suomalainen hiljainen tuppisuu niin silti ihmiset välillä ihmetteli miksi olen hiljaa ja en puhu. Mun mielestä se on aivan normaalia että voi vaan istua, tuijottaa seinää ja olla miettimättä mitään... kai se kuuluu tähän suomalaisuuteen. Kerran yhet slovenialaise tytöt luuli että mulla on tylsää kun en puhunut mitään ja jouduin kauheesti selittelemään et eiei ei mulla oo tylsää vaan joskus hautudun vaan omiin ajatuksiin. Haluun suomeen samallaisia ihmisiä, tuntemattomia jotka hymyilee kadulla ja tuntemattomia jotka tulee kehumaan ja piristämään sun päivää. Suomalaiset on varmaan vaan niin kateellisia ja ujoja että kaupungilla kävellään äkkiä muiden ohi ja puistossa jätetään ainaki viis penkkiä väliin et uskaltaa istua.

Mulla on ikävä Sloveniaan, sen tiedän että sinne haluun vielä joskus uudestaan.

Miia

PS. Voi olla että tää nyt jää mun blogin viimeseks postaukseksi, en nyt vielä tiedä jatkanko blogin pitämistä suomessa vielä.. mietin vielä.